Tietoa miekkailusta

Kalpa

Kalpamiekkailu on nykymuodossaan hyvää kuntoa, nopeaa järjenjuoksua ja raudanlujia hermoja vaativa länsimainen urheilu- ja kamppailulaji. Miekkailulajeista se on helpoiten omaksuttava, koska säännöt ovat yksinkertaiset. Se kumpi kaksintaistelijoista osuu ensin saa pisteen. Osuma-alue on koko vartalo miekkailumaskilla suojatusta päästä viimeiseen tossun kärkeen. Osumat rekisteröidään sähkömerkintälaitteella, jonka merkkivalon syttymiseen tarvitaan vain kevyt pisto miekan kärjellä. Kalpamiekkailu on siis ennen kaikkea tarkkuutta ja taitoa – ei voimaa – vaativa laji.

Turun Miekkailijoissa kalpaa voivat harrastaa kaikki lapsista aikuisiin. Alkeiskursseja järjestetään lapsille puolen vuoden välein ja aikuisille vaihtelevasti puolen vuoden välein niin, että kursseja pidetään vuorokerroin sekä kalvalla että säilällä.

Säilä

Säilämiekkailu on vanhasta ratsuväen lyömämiekasta urheiluvälineeksi kehittynyt sekä lyönti, että pistoase. Säilämiekkailu on nopein aselaji miekkailu-urheilussa, eikä otteluissa käytetä ajanottoa, koska ottelut harvoin kestävät minuuttia kauempaa. Säilä on myös ns. sopimusase, jossa hyväksyttävän osuman aikaansaaminen vaatii, että sen tekijällä on etuoikeus pistoonsa. Yksinkertaistetusti tämä merkitsee sitä, että hyökkäys pitää ensin väistää, ennen kuin miekkailija saa oman vuoronsa yrittää osumaa vastustajaan.

Säilämiekkailun nopea ja intensiivinen ”hyökkäys on paras puolustus” -luonne vaatii miekkailijalta päättäväisyyttä ja nopeita refleksejä. Jalkatyö on erittäin intensiivistä ja suunnan muutokset miekkailualueella nopeita, joten jalka- ja keskivartalolihakset kehittyvät säilämiekkailussa tehokkaasti.

Turun Miekkailijoissa säilää voivat harrastaa yli 16 vuotta täyttäneet ja aikuiset. Alkeiskursseja järjestettään vaihtelevasti puolen vuoden välein niin, että kursseja pidetään vuorokerroin sekä kalvalla että säilällä.

Miekkailuottelu

• Miekkailuottelu otellaan alkuerissä viiteen pisteeseen (= pistoon) ja se kestää 3 minuuttia tehokasta otteluaikaa.
• Jos otteluaika loppuu ennen viittä osumaa, otellaan vielä minuutin jatkoaika, jota ennen arvotaan kumpi miekkailija voittaa, jos jatkoaikakin päättyy tasan.
• Miekkailuottelu ei siis koskaan päädy tasapeliin, toinen voittaa aina – jos ei muuten niin arvalla.
• Alkuerien jälkeen seuraavat uloslyöntiottelut, joissa otellaan 15 pistoon tai 3 x 3 minuuttia + 1 minuutin jatkoaika.
• Ainoa poikkeus on säilämiekkailu, jossa lajin nopeuden takia otellaan vain viiteen tai 15 pistoon ilman aikaa.
• Säilämiekkailussa 15 piston pudotusotteluissa pidetään minuutin tauko sen jälkeen, kun toinen miekkailija on saanut 8 pistettä.
• Kalpamiekkailussa minuutin tauko pidetään aina kolmen minuutin erien välissä.

Miekkailun harjoittelu

Miekkailun harjoittelu miekkailuseurassa on rakenteellinen ja dynaaminen prosessi, joka on suunniteltu kehittämään miekkailijan lajitaitoja, strategiaa ja fyysistä kuntoa. Harjoitukset alkavat yleensä alkulämmittelyllä, joka valmistaa kehon tulevaan harjoitukseen. Tämä voi sisältää venyttelyä, hölkkää, liikunnallisia pelejä ja ketteryysharjoituksia.

Lämmittelyn jälkeen siirrytään yleensä jalkatyöharjoituksiin. Nämä harjoitukset ovat keskeisiä opettamaan tarkkaa ja tervänää liikkumista, mikä on välttämätöntä tehokkaan hyökkäämisen ja puolustamisen kannalta. Jalkatyössä keskitytään tasapainoon, nopeuteen ja koordinaatioon. Jalkatyötä harjoitellaan usein erilaisissa sarjoissa ja muuttuvilla tavoilla monimutkaisuuden lisääntyessä miekkailijoiden edistyessä.

Seuraavaksi usein harjoitellaan terätyöskentelyä, joka kehittää tarkkuutta, kontrollia ja tekniikkaa miekan kanssa. Miekkailijat harjoittelevat hyökkäyksiä, torjuntoja, ja vastahyökkäyksiä, parin kanssa tai kiinteitä maaleja vastaan. Nämä harjoitukset ovat keskeisiä hienomotoristen taitojen hiomiseksi, jotta miekkailija hallitsee terän liikkeet tarkasti.

Olennaisen osan harjoittelusta muodostaa sparraus eli harjoitusottelut. Miekkailijat simuloivat oikeita otteluita, soveltaen jalka- ja terätyöskentelyä kilpailutilanteessa. Tämä auttaa kehittämään taktista ajattelua, ajoitusta ja sopeutumiskykyä. Valmentajat antavat palautetta ja ohjausta, auttaen miekkailijoita parantamaan tekniikoitaan ja strategioitaan.

Harjoitteluun kuuluvat myös kuntoharjoitukset, kuten voimaharjoittelu ja aerobiset harjoitukset. Nämä harjoitukset parantavat yleiskuntoa, kestävyyttä ja räjähtävää voimaa, jotka ovat keskeisiä sekä miekkailussa pärjäämisen että paremman yleiskunnon ja arjen kannalta.

Miekkailun aloittaminen

Miekkailuharrastuksen voi Turussa aloittaa niin lapsena kuin aikuisenakin seuran alkeiskurssilta. Kamppailulajin alkeiskurssilla käydään kahdeksan viikon aikana läpi miekkailun perusteet niin, että kurssin käytyään miekkailija voi jatkaa harrastusta seuran ohjatuissa ryhmissä.

Yksityisryhmät

Miekkailusalin ja osaavan ohjaajan voi varata itselleen ja seurueelleen käyttöön lastenkutsuja, polttareita, vuosijuhlia tai vaikka yritystilaisuuksia varten. Miekkailukokeilussa pääsee opettelemaan miekkailun perusteet osaavan ohjaajan johdolla, jonka jälkeen voi haastaa ryhmän jäsenet jännittävään miekkailuotteluun ja halutessaan kamppailla ryhmän parhaan pistäjän tittelistä.